KKO:1998:111
- Asiasanat
- Oikeudenkäyntiavustaja - Asianomistajan avustaminen
- Tapausvuosi
- 1998
- Antopäivä
- Diaarinumero
- R 98/217
- Taltio
- 3155
- Esittelypäivä
Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain mukaan tuomioistuin voi määrätä asianomistajalle oikeudenkäyntiavustajan rikoslain 21 luvun 1 - 6 §:ssä tarkoitetussa rikosasiassa, jos sitä asianomistajan ja rikoksesta epäillyn välinen suhde huomioon ottaen on pidettävä perusteltuna.
Avustajaa ei voitu tappoa koskevassa jutussa määrätä surmatun vanhemmille, jotka eivät olleet epäillyn lähisukulaisia tai tämän kanssa muutenkaan läheisiä.
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 2_luku_1_§_2_kohta (689/1997)
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Pyyntö oikeudenkäyntiavustajan määräämisestä
Virallinen syyttäjä vaati Oulun käräjäoikeudessa A:lle rangaistusta 12.10.1997 tehdystä taposta. Surmatun vanhemmat B ja C, jotka vaativat A:lle rangaistusta murhasta ja vahingonkorvauksia, pyysivät, että käräjäoikeus määrää oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 §:n 2 kohdan (689/1997) nojalla asianajaja Olli Siposen heidän oikeudenkäyntiavustajakseen.
Käräjäoikeuden päätös 19.12.1997
Käräjäoikeus totesi, että sanotun lainkohdan mukaan tuomioistuin voi määrätä asianomistajalle silloin, kun asianomistaja esiintyi oikeudenkäynnissä virallisen syyttäjän ajamassa asiassa asianosaisena, oikeudenkäyntiä varten oikeudenkäyntiavustajan muun muassa tappoa koskevassa rikosasiassa, jos avustajan määräämistä asianomistajan ja rikoksesta epäillyn välinen suhde huomioon ottaen oli pidettävä perusteltuna. Koska B:n ja C:n ja rikoksesta epäillyn A:n välillä ei vallinnut lainkohdan tarkoittamaa läheistä suhdetta, käräjäoikeus hylkäsi pyynnön avustajan määräämisestä.
Rovaniemen hovioikeuden päätös 10.2.1998
B ja C valittivat hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
B:lle ja C:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan he toistivat oikeudenkäyntiavustajan määräämistä koskevan vaatimuksensa.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 30.9.1998
Perustelut
Asiassa on kysymys oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 2 luvun 1 §:n 2 kohdan soveltamisesta. Tämän säännöksen mukaan tuomioistuin on voinut määrätä asianomistajalle oikeudenkäyntiavustajan esitutkintaa ja, silloin kun asianomistaja esiintyy oikeudenkäynnissä virallisen syyttäjän ajamassa asiassa asianosaisena, oikeudenkäyntiä varten rikoslain 21 luvun 1 - 6 §:ssä tarkoitetussa rikosasiassa, jos sitä asianomistajan ja rikoksesta epäillyn välinen suhde huomioon ottaen on pidettävä perusteltuna. Puheena olevaa lainkohtaa vastaa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta annetussa, 1.6.1998 voimaan tulleessa laissa (107/1998) asiallisesti lähes samansisältöinen 2 luvun 1 a §.
Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain säätämiseen johtaneen lakiesityksen perusteluissa todetaan, että esityksessä ehdotetaan parannettavaksi sellaisen asianomistajan asemaa, jota rikos henkilökohtaisesti syvästi loukkaa. Rikoksia, joiden katsotaan tällä tavoin loukkaavan asianomistajaa, ovat ehdotuksen mukaan rikoslain 20 luvussa tarkoitetut siveellisyysrikokset ja, silloin kun asianomistaja ja rikoksesta epäilty ovat toisilleen läheisiä henkilöitä, rikoslain 21 luvun 1 - 6 §:ssä tarkoitetut henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset. Perusteltu tarve avustajan määräämiseen saattaa ehdotuksen mukaan olla esimerkiksi silloin, kun asianomistaja ja rikoksesta epäilty ovat lähiomaisia ja asianomistaja on selvästi heikommassa asemassa oleva osapuoli, kuten esimerkiksi perheväkivaltatapauksessa, jossa vaimo on miehensä väkivaltarikoksen asianomistaja (HE 82/1995 vp. s. 20 - 21, 30 - 31 ja 47 - 48).
Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 §:n 2 kohdan esityöt näyttävät selvästi edellyttävän, että tuomioistuin voi määrätä asianomistajalle oikeudenkäyntiavustajan rikoslain 21 luvun 1 - 6 §:ssä tarkoitetussa rikosasiassa vain silloin, kun asianomistaja ja rikoksesta epäilty ovat toisilleen läheisiä henkilöitä tai lähisukulaisia.
B ja C eivät ole rikoksesta epäillyn A:n lähisukulaisia tai tämän kanssa muutenkaan läheisiä. Oikeudenkäyntiavustajan määräämistä tosin puoltaa se, että B ja C ovat joutuneet itse ajamaan syyttäjän syytteestä poikkeavaa rangaistusvaatimustaan ja korvausvaatimuksiaan oikeudenkäynnissä, jossa A:lle on myönnetty maksuton oikeudenkäynti ja määrätty valtion varoista palkkion saava oikeudenkäyntiavustaja. Oikeudenkäyntiavustajan määräämisellä asianomistajalle olisi tällaisessa tilanteessa usein mahdollista varmistaa asianosaisten yhdenvertaisuus oikeudenkäynnissä. Asiassa sovellettava säännös ei kuitenkaan takaa asianomistajan ja syytetyn välisen läheisen suhteen puuttuessa valtion varoista korvauksen työstään saavaa oikeudenkäyntiavustajaa sellaiselle asianomistajalle, joka pystyy itse maksamaan saamastaan oikeusavusta. Näin ollen B:lle ja C:lle ei voida määrätä heidän pyytämäänsä avustajaa.
Päätöslauselma
Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
Asian ovat ratkaisseet laamanni Arponen sekä lautamiehet Haapaniemi, Kurttila ja Nevatalo.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Lehtonen, Hämäläinen ja Vähätörmä. Esittelijä Ritva Keskinen.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Tulenheimo-Takki, Taipale, Tulokas, Pellinen ja Vuori. Esittelijä Matti Rintala.